Modelling water flow and soil erosion in clayey, subsurface drained agricultural fields

← Takaisin
Tekijä Warsta, L.
Sarja Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS 82/2011
DOI/ISBN-numero ISBN 978-952-60-4289-3 (pdf), ISBN 978-952-60-4288-6 (printed)
Päivämäärä 2011
Avainsanat 3-D malli, agricultural field, clay, Drainage, dualpermeability model, e 3-D model, eroosio, erosion, FLUSH, kutistuminen ja paisuminen, monihuokosmalli, oikovirtaus, OpenMP, overland flow, pelto, pintavirtailu, prefrential flow, salaoja, savi, soil shrinkage and swelling
Rahoitus Maa- ja vesitekniikan tuki ry (MVTT), the ENARCH Doctoral Programme of Aalto University, Salaojituksen tukisäätiö (Subsurface drainage foundation), Sven Hallinin tutkimussäätiö (Sven Hallin Research Foundation), the Doctoral Programme of the Built Environment (RYM-TK) of Aalto University and the Water Engineering research group of Aalto University
Organisaatio Aalto Universitys, School of Engineering (Aalto-yliopisto, Insinööriteitien korkeakoulu)
Sivut 209
Kieli englanti
Saatavuus Modelling water flow and soil erosion in clayey, subsurface drained agricultural fields

Soil erosion in clayey, subsurface drained agricultural fields in Finland can cause problems due to the export of suspended sediment and sediment-bound nutrients into nearby waterways. Suspended sediment is transported from the field via two main hydrological pathways: 1) surface runoff and 2) preferential flow in macropores to subsurface drains. In clayey fields especially, the sediment load via the subsurface drains can be a considerable part of the annual load. The mechanisms contributing to the sediment load during the growing season and the following autumn were quantified with a new numerical model (FLUSH)
developed in the study, using sample data from two clayey, subsurface drained field sections  in southern Finland.

The simulated field was computationally divided into two-dimensional overland and threedimensional subsurface domains. Existing mechanistic approaches were applied to describe both surface and subsurface domain processes in the model. A dual-permeability model can simultaneously simulate flow in both soil matrix and macropore systems. The model supports simulation of suspended sediment transport in macropores, drainage systems, soil swelling and shrinkage processes and the effects of cropping and tillage operations on water and sediment yields. A new pentadiagonal matrix algorithm-based solution was developed to directly solve subsurface flow in both pore systems. A custom time integration method was derived to run the solution algorithms with different time steps in concurrent fashion. All the finite volume-based partial differential equation solution algorithms were parallelised with the OpenMP application interface.

Computational grids, created with an automatic grid generation system, were used to test the effects of grid resolution on results. The numerical model successfully described water flow and soil erosion in the study fields indicating that the hypothesised mechanisms for water flow and soil erosion were
appropriate. The simulation results confirmed that preferential flow has a profound impact on field-scale hydrology. Runoff distribution between surface runoff and drainflow changed in the autumn due to tillage operations and soil swelling. Soil erosivity also increased after autumn tillage. In the simulations, hydraulic erosion was the primary process leading to high erosion rates in the Sjökulla field. In the Hovi field, lack of surface runoff notably lowered the sediment loads. Simulations with 1-D and 2-D grids indicated that the application of a 3-D model to undulating, clayey, subsurface drained fields was well justified. Tests with spatial variation of macroporosity presented evidence that the spatial variability of soil properties has a notable effect on runoff and sediment loads.

————————

Salaojitetuilla savipelloilla tapahtuva eroosio voi aiheuttaa ongelmia vesistöissä pellolta kulkeutuvan kiintoaineen ja kiintoaineeseen sitoutuneiden ravinteiden takia. Kiintoaine kulkeutuu pelloilta pääasiassa pinta- ja salaojavalunnan mukana. Salaojiin kiintoaine kulkeutuu pellon muokkauskerroksesta makrohuokoskäytäviä pitkin. Etenkin savipelloilla salaojien kautta kulkeutuva kiintoainekuorma saattaa olla merkittävä osa vuotuisesta kokonaiskuormasta. Valuntaan ja kiintoainekuormaan vaikuttavia mekanismeja tutkittiin työssä kehitetyllä numeerisella laskentamallilla (FLUSH). Mallinnuksessa käytettiin apuna mittaustuloksia kahdelta suomalaiselta salaojitetulta savipellolta.

Simuloitava pelto jaetaan laskentamallissa kaksiulotteiseen pintaosaan ja kolmiulotteiseen maaperäosaan. Olemassa olevia teoreettisia menetelmiä käytettiin kuvaamaan virtaus- ja eroosioprosesseja pinta- ja maaperäosissa. Monihuokosmalli kuvaa virtausta erikseen maamatriisissa ja makrohuokosissa. Mallilla on myös mahdollista simuloida kiintoaineen kulkeutumista maan pinnalla ja makrohuokosten kautta salaojiin, samoin kuin saven kutistumista ja paisumista sekä viljelyn aiheuttamia muutoksia pellolla. Työssä kehitettiin uusi pentadiagonaaliseen matriisialgoritmiin perustuva menetelmä, jolla voidaan ratkaista suoraan maa- ja pohjavesivirtaus kahdessa huokossysteemissä. Kehitetty aikaintegrointimenetelmä maksimoi laskenta-algoritmien rinnakkaisen toiminnan. Kaikki osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset ratkaisut on toteutettu kontrollitilavuusmentelmällä ja ne on hajautettu OpenMP ohjelmistorajapinnan avulla.
Laskentaverkot luodaan järjestelmässä automaattisesti mikä helpottaa resoluution vaikutuksen arvioimista laskentatuloksissa.

Onnistuneet valunta- ja kiintoainesimulaatiot tutkimusalueilla vahvistavat käsitystä että malli sisältää tarvittavat veden virtausta ja eroosiota kuvaavat prosessit. Tuloksien mukaan oikovirtauksella oli suuri merkitys peltomittakaavan vesitaseeseen. Valunnan jakautuminen pinta- ja salaojavalunnan välille muuttui ja maan eroosioherkkyys kasvoi syksyllä kynnön jälkeen. Pintavirtailun aiheuttama hydraulinen eroosio oli tärkein syy suuriin kiintoainekuormiin Sjökullan pellolla. Pintavirtailun puute Hovin pellolla taas pienensi kiintoainekuormaa merkittävästi. Simulaatiot yksi-, kaksi- ja kolmiulotteisilla laskentaverkoilla osoittivat että kolmiulotteisen mallin käyttö kumpuilevilla, salaojitetuilla savipelloilla on perusteltua. Mallitulosten mukaan alueellisesti vaihtelevalla makrohuokoisuudella oli merkittävä vaikutus valuntaan ja kiintoainekuormaan.