Sven Hallinin Tutkimussäätiö 70 vuotta

Sven Hallinin tutkimussäätiö sr:n tarkoituksena on maa- ja vesiteknillisen tutkimus- ja opetustoiminnan edistäminen. Tutkimussäätiö on toteuttanut tarkoitustaan 1) harjoittamalla maa- ja vesiteknillistä tutkimustoimintaa 2) jakamalla apurahoja ja matka-avustuksia sekä 3) rahoittamalla alan julkaisutoimintaa, kuten oppikirjoja.

Tutkimussäätiön toiminta ensimmäisen 60 vuoden aikana on dokumentoitu FM Harri Turusen kirjoittamaan historiikkiin Alansa uranuurtaja – Sven Hallinin tutkimussäätiö maa- ja vesiteknisen tutkimus- ja koetoiminnan edistäjänä vuosina 1946 – 2006. Tässä kirjassa kuvataan toimintaa vuosina 2007 – 2016.

Kyseisellä kymmenvuotiskaudella tutkimuksen painopiste on ollut maatalouden vesirakennusta ja vesistökuormitusta käsittelevissä tutkimushankkeissa. Vuonna 2010 aloitettiin pohjavesitutkimus tohtori-insinööri Weikko Niirasen lahjoittamalla metsäalueella Lieksassa. Näitä tutkimushankkeita on esitelty tämän kirjan kolmannessa artikkelissa.

Kirjaan on koottu katsauksia Suomessa tehdystä maa- ja vesiteknillisestä tutkimuksesta, opetuksesta ja käytännön toiminnasta 1700-luvulta nykypäivään. Alan varhaiset merkkimiehet Jaakko Stenius vanhempi, Korpi-Jaakko, ja poikansa Koski-Jaakko saavat oman artikkelinsa. Maataloushallituksen vesistötutkimuksissa koottu aineisto on tarjonnut mahdollisuuden yli- ja alivirtaamia käsittelevän yhteistutkimusartikkelin laatimiseen. Salpalinjaa käsittelevässä artikkelissa esitellään Suomen suurin maanrakennushanke, jonka toteuttamiseen tutkimussäätiön perustaja professori Pentti Kaitera ja lukuisat muut maanviljelysinsinöörit osallistuivat.

Historiikista vesiensuojelun opetuksesta ja tutkimuksesta Teknillisessä korkeakoulussa käy ilmi veden laadun keskeinen rooli vesitaloudessa. Aalto-yliopistosta ja Oulun yliopistosta esitellään vesitaloudellisia tutkimuksia, joiden tuottamia väitöskirjoja tutkimussäätiö on rahoittanut. Katsaus Ruotsin ja Suomen maatalouden vesirakennukseen antavat käsityksen alan suuresta merkityksestä yhteiskuntiemme kehityksessä. Artikkeli globaaleista vesiongelmista osoittaa, että maatalouden vesirakennuksen tutkimusta tarvitaan myös tulevaisuuden Suomessa.