The effect of gypsum on phosphorus losses at the catchment scale

← Takaisin
Tekijä Ekholm, P. ; Jaakkola, E.; Kiirikki, M.; Lahti, K. ; Lehtoranta, J.; Mäkelä, V.; Näykki, T.; Pietola, L.; Tattari, S.; Valkama, P.; Vesikko, L. ; Väisänen, S.
Sarja The Finnish Environment 33/2011
DOI/ISBN-numero 978-952-11-3956-7
Päivämäärä 2011
Avainsanat fosfori, hajakuormitus, huuhtoutuminen, kipsi, maatalous, pellot, ravinteet, vesiensuojelu, vesistönkuormitus
Rahoitus Yara, Tekes
Organisaatio Suomen ympäristökeskus
Sivut 47 s.
Kieli englanti
Saatavuus The effect of gypsum on phosphorus losses at the catchment scale

Tutkimuksessa seurattiin kipsin vaikutusta maa-ainekseen kiinnittyneen ja liuenneen fosforin kulkeumiin eteläsuomalaisella valuma-alueella. Yli 90 prosentille valuma-alueen koko peltoalasta (101 ha) levitettiin kipsiä (4 t ha–1) sadonkorjuun jälkeen vuonna 2008. Valumavesien laatua seurattiin kipsilevitystä edeltävänä keväänä sekä tämän jälkeen yhteensä kolme vuotta perinteisellä näytteenotolla ja automaattisilla antureilla. Kipsi vähensi maa-ainesfosforin kulkeutumista 64 prosentilla. Liuenneen reaktiivisen fosforin huuhtoutuminen väheni noin kolmanneksella. Vastaavia fosforikulkeumien muutoksia ei havaittu läheisellä vertailuvaluma-alueella, jolla kipsiä ei käytetty. Matemaattisella huuhtoumamallilla (ICECREAM) tehdyt simuloinnit osoittivat kipsin vähentävän fosforia jopa suorakylvöä tehokkaammin. Kipsi ei vaikuttanut maan viljavuusanalyysin mukaiseen liukoisen fosforin pitoisuuteen, mutta nosti maan ionivahvuutta ja sulfaattipitoisuutta. Noin puolet kipsistä huuhtoutui maasta kolmen levitystä seuranneen vuoden aikana. Peltojen kipsikäsittely on lupaava vesiensuojelumenetelmä rannikon  eroosioherkillä, savivaltaisilla valuma-alueilla. Menetelmää ei kuitenkaan tulisi laajamittaisesti käyttää järvisillä valuma-alueilla, sillä sulfaatti voi olla haitallista makean veden ympäristöissä. Kipsin vaikutuksen kesto ja teho muilla kuin savimailla sekä sulfaatin merkitys vesiluonnolle vaativat lisätutkimuksia.