Ainehuuhtoumista pelto- ja metsävaltaisilla valuma-alueilla Siuntionjoen vesistössä

”Valtakunnallisen hulevesi tutkimuksen 1977—1979” yhteydessä tutkittiin valumavesien laatua ja ainehuuhtoutumien suuruutta kahdella pienellä, vierekkäin sijaitsevalla valuma-alueella Siuntionjoen vesistössä. Vuosina 1977 -79 otettiin virtaamaan verrannollisia yhden vuorokauden kokoomanäytteitä sadetapahtumien aikana ja kuivalla kaudella alueelta 1 (pelto = 7) yhteensä 31 kpl ja alueelta 2 (pelto% = 40) 34 kpl. Kevätsulamiskaudella vuosina 1978–79 otettiin kokoomanäytteitä 11 kpl alueelta 1 ja 16 kpl alueelta 2. Alueilta oli myös käytettävissä päivittäiset valuma- ja sadantahavainnot. Näytteiden analysointi ja kertyneen aineiston käsittely tehtiin Teknillisen korkeakoulun vesitalouden laboratoriossa.

Kokonaisfosforipitoisuuden mediaaniarvo vaihteli molemmilla alueilla sulamis- ja sadekausina sekä alueella I myös kuivalla kaudella väli 1–80 ug P/ 1. Alueella 2 kuivakauden mediaani arvo oli vain 11 ug P/ 1, mikä oli yhteydessä valumaveden alhaiseen pH-arvoon (5, 0) ja korkeaan SO₄ -pitoisuuteen (160 mg/ 1). Kokonaistyppipitoisuuden mediaaniarvo eri ajankohtina vaihteli välillä   mg N/ 1 alueella 1 ja välillä mg N/ 1 alueella 2. Raskasmetallien (Pb, Cd, V) pitoisuudet olivat ajankohdasta riippumatta alhaisia molemmilla alueilla. Esimerkiksi lyijypitoisuuden mediaani arvo vaihteli välillä 1–3 ug Pb/l.

Kokonaisfosforin vuotuinen huuhtoutuma molemmilla alueilla oli n. 30 kg/km², mistä määrästä puolet huuhtoutui kevätsulamiskaudella vajaan kahden kuukauden aikana. Kokonaistypen vuotuinen huuhtouma oli 450 kg/ km alueella 1 ja 1300 kg/km alueella 2. Kevätsulamisen osuus huuhtoutuma-arvoista oli suuruusluokaltaan 40 %.