Luonnonmukaisen valuma-aluetason vesienhallintaratkaisun rakentamisen vaikutus kiintoaineen ja fosforin kuormitukseen: Tapaustutkimus Raaseporinjoelta

Luonnonmukaiset vesienhallintaratkaisut ovat vähitellen vakiintumassa yleiseksi keinoksi maa- ja metsätalouslähtöisen hajakuormituksen vähentämiseen vesistöissä. Tämän työn tapaustutkimuksena on Raaseporinjoen maatalousvaltainen valuma-alue, jossa on rakennettu useita luonnonmukaisen vesienhallinnan rakeneita valuma-aluetasoisesti. Toimien tavoitteena on parantaa joen ja sisäsaariston ekologista tilaa, muun muassa ravinnekuormituksen vähentämisellä.

Tämän kandidaatintyön tarkoituksena oli arvioida Raaseporinjoella tehtyjen toimien vaikuttavuutta kiintoaine- ja kokonaisfosforikuormien vähentämisen kannalta. Lisäksi pyrittiin tarkentamaan virtaaman ja kasvukausien vaikutusta saatuihin tuloksiin. Työssä käytettiin Sykeltä saatua datapakettia, joka sisälsi jatkuvatoimista mittausdataa Raaseporinjoelta noin 4,5 vuoden ajalta, kattaen ajanjakson ennen ja jälkeen luonnonmukaisten vesienhallintarakenteiden toteuttamisen. Työhön kuului myös kirjallisuusosuus, jossa pyrittiin kartoittamaan aiempaa tutkimustietoa ja vertaamaan saatuja tuloksia siihen.

Tulokset osoittavat, että kiintoaine- ja fosforikuormat ovat kasvaneet luonnonmukaisten vesienhallintaratkaisujen rakentamisen jälkeen, mutta pääasialliseksi syyksi tälle arvioitiin rakentamisen jälkeisen jakson suurempi keskivirtaama. Virtaamapainotettu keskiarvo osoittaa pitoisuuksien toimenpiteiden jälkeen hieman pienentyneen, joskaan ei tilastollisesti merkittävästi. Vertaamalla saman virtaamakokoluokan pitoisuuksia keskenään, huomattiin myös että pitoisuudet ovat suuremmilla virtaamilla vähentyneet ja pienemmillä kasvaneet. Myös kasvukauden vaikutuksessa nähtiin muutos, siten että pitoisuudet ovat kasvukaudella laskeneet ja kasvukauden ulkopuolella nousseet. Tuloksiin liittyy kuitenkin suuria epävarmuuksia, ja jatkotutkimukset ovat tarpeen selkeämpien trendien havaitsemiseksi.

———————

För att motverka den diffusa näringsbelastningen från jord- och skogsbruk har na-turbaserade lösningar inom vattenförvaltning blivit alltmer vanliga. I detta kandi-datarbete var målet att bedöma effekten på belastningen av fosfor och sediment efter implementering av naturbaserade lösningar inom dränering och vattenför-valtning. Som fallstudie användes Raseborgs å, där olika naturbaserade lösningar har implementerats på avrinningsområdesnivå i och med Projektet Raseborgs å, som har som mål att minska belastningen på Finska viken.

I arbetet användes kontinuerliga mätdata från ån, som hade förbehandlats av Fin-lands miljöcentral. Koncentrationer och belastningar av fosfor (Ptot) och sediment (TSS) jämfördes före och efter implementeringen av naturbaserade lösningar. Dessutom bedömdes vattenföringens samt vegetationsperiodernas påverkan på re-sultaten. Till arbetet gjordes också en litteraturforskning, där syftet var att kartlägga tidigare projekt och forskning inom ämnet och jämföra de mätta resultaten med dem.

Resultaten visar på en ökad belastning av fosfor och sediment i Raseborgs å efter implementering av naturbaserade lösningar. Huvudsakliga orsaken till denna ök-ning uppskattades dock vara en större genomsnittlig vattenföring under perioden efter implementeringen. Flödesviktade medelkoncentrationer visade minskningar för både fosfor och sediment, fastän ej signifikanta. Klassificering av dagar enligt jämförbar medelvattenföring visade också på en trend av minskade koncentrat-ioner vid högre flöden och ökade koncentrationer vid lägre. En förändring observe-rades också i vegetationsperiodens inverkan, med minskade koncentrationer under vegetationsperioderna och ökade utanför dem. Det finns dock stora osäkerheter i resultaten och fortsatt forskning krävs för att säkrare trender skulle kunna obser-veras.

Nyckelord: Naturbaserade lösningar, fosfor, sediment, vattenförvaltning på avrinningsområdesnivå, jordbruk