Vesitalouden hallinta vesiensuojelussa (VesiHave)

← Takaisin
Tekijä Äijö, H. ; Myllys, M. ; Koivusalo, H.; Paasonen-Kivekäs, M.; Sikkilä, M ; Salo, H. ; Nurminen, J.; Häggblom, O:
Sarja Pro Terra No. 75/2019, X Maaperätieteiden päivien abstraktit
DOI/ISBN-numero ISBN 978-951-51-4825-4 (nid.) ISBN 978-951-51-4826-1 (PDF)
Päivämäärä 2019
Avainsanat kenttätutkimus, maan kuivatus, maan rakenne, matemaattinen mallintaminen, pellon vesitalous, peltosalaojitus, peruskuivatus, säätösalaojitus, sadot
Rahoitus Ympäristöministeriö, Salaojituksen Tukisäätiö sr, Maa- ja vesitekniikna tuki ry
Sivut 109-110
Kieli suomi
Saatavuus Pro Terra No. 75/2019, X Maaperätieteiden päivien abstraktit

Suomen sisävesien ja merialueiden tilan parantaminen edellyttää erityisesti maataloudesta tulevan vesistökuormituksen vähentämistä. Samanaikaisesti ympäristökuormituksen
vähentämisen kanssa maatalouden tulisi lisätä tuottavuuttaan, jotta viljely olisi taloudellisesti kannattavaa.

Pellon vesitalouden hallinta on keskeinen tekijä sekä pellon tuottavuuden parantamisessa että vesistökuormituksen vähentämisessä. Maankuivatuksen on oltava kunnossa ennen kuin muista
pellon perusparannustoimenpiteistä ja viljelytoimista saadaan tarvittava hyöty. Kuivatusjärjestelmien säätömahdollisuus auttaa kestävään maataloustuotantoon siirtymistä erityisesti, jos sään ääri-ilmiöt yleistyvät, sadanta lisääntyy ja lumiset jaksot lyhentyvät Suomessa ennusteiden mukaisesti. Paikallis- ja peruskuivatusjärjestelmät kattavat Suomessa lähes koko peltopinta-alan, joten niiden toiminnan parantamisella voidaan saavuttaa merkittäviä ja laaja-alaisia vesiensuojeluhyötyjä.

Vesitalouden hallinta vesiensuojelussa (VesiHave) -hankkeen päätavoitteena on selvittää paikallis- ja peruskuivatusjärjestelmien tehokkuuden ja säädön vaikutuksia vesistökuormitukseen ja satotasoon. Tavoitteena on tuottaa tietoa, miten salaojitukseen ja valtaojaan kohdistuvilla toimenpiteillä voidaan säätää pellon vesitaloutta siten, että maksimoidaan sato, turvataan kestävä maan rakenne sekä minimoidaan vesistökuormitus. Maankuivatuksen lisäksi tutkitaan kokeellisesti syväjuuristen kasvien ja jankkuroinnin vaikutusta maan rakenteeseen, satotasoon ja vesistökuormitukseen. Hankkeessa selvitetään myös maan kuivatustilan ja kasvihuonekaasupäästöjen välisiä yhteyksiä.

Hankkeessa hyödynnetään jo olemassa olevien koekenttien mittausjärjestelyjä ja -aineistoja sekä Aalto-yliopistossa kehitettyä matemaattista mallia. Hanke toteutetaan kolmena
osahankkeena:
1. Peltoviljelyn tuottavuuden parantaminen ja vesistökuormituksen vähentäminen täydennysojituksella, syväjuurisilla kasveilla ja jankkuroinnilla. Kohdealueena on Nummelan salaojakoekenttä Jokioisissa [1][2][3][4].
2. Peltoviljelyn tuottavuuden parantaminen ja vesistökuormituksen vähentäminen säätösalaojituksella ja valtaojan padotuksella. Kohdealueena on Sievin salaojakoekenttä Pohjois-
Pohjanmaalla [3][4].
3. Matemaattisen mallin (FLUSH, [5]) kehittäminen ja soveltaminen peltoalueiden vesitalouden suunnittelun apuvälineeksi. Kohteena on erityisesti säätösalaojituksen ja valtaojan
padotuksen hydrologisten vaikutusten arviointi, sovellusalueena Sievin koekenttä.

Hankkeesta saadaan uutta tietoa erityisesti täydennysojituksen ja siihen yhdistettyjen muiden perusparannustoimenpiteiden sekä säätösalaojituksen ja valtaojan padotuksen toteutuksesta,
hyödyistä ja kustannuksista. Tulokset hyödyntävät maatalouden ympäristönsuojelun sekä tuotannollisten investointitukien ohjausta. Hanke tuottaa ohjeita ja mallintamistyökaluja
salaojituksen ja säätösalaojituksen suunnittelua, toteutusta ja vaikutusten arviointia varten. Hankkeen tulokset ovat laaja-alaisesti sovellettavissa eri peltoalueiden kuivatusjärjestelmien
parantamiseen käytännössä ja eri ojitusratkaisujen vaikutusten arviointiin maatalouden vesiensuojelussa.

Vesitalouden hallinta vesiensuojelussa (VesiHave) -hanke kuuluu ympäristöministeriön vesien- ja merenhoidon sekä ravinteiden kierrätysohjelman (Raki2) kärkihankkeisiin. Hanke
toteutetaan yhteistutkimushankkeena vuosina 2018–2020. Hanketta koordinoi Salaojituksen tutkimusyhdistys ry ja sen muut osapuolet ovat: Salaojayhdistys ry, Luonnonvarakeskus, Aaltoyliopisto ja Sven Hallinin tutkimussäätiö sr. Hankkeen rahoittavat ympäristöministeriö, Salaojituksen Tukisäätiö sr, Maa- ja vesitekniikan tuki ry ja osallistuvat laitokset.

Kirjallisuus
[1] Vakkilainen, P., Alakukku, L., Myllys, M., Nurminen, J., Paasonen-Kivekäs, M., Peltomaa, R., Puustinen, M., Äijö, H. 2010. Pellon vesitalouden optimointi. Loppuraportti 2010.
Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 30. 114 s.
[2] Äijö, H., Myllys, M., Nurminen, J., Turunen, M., Warsta, L., Paasonen-Kivekäs, M., Korpelainen, E., Salo, H., Sikkilä, M., Alakukku, L., Koivusalo, H., Puustinen, M. 2014.
Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi. Loppuraportti 2014. Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 31. 126 s.
[3] Äijö, H., Myllys, M., Sikkilä, M., Salo, H., Nurminen, J., Häggblom, O., Turunen, M.,Paasonen-Kivekäs, M., Warsta, L., Koivusalo, H., Alakukku, L., Puustinen, M. 2017. Toimivat
salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA). Loppuraportti 2017. Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 32. 109 s.
[4] Äijö, H., Nurminen, J., Myllys, M., Sikkilä, M., Paasonen-Kivekäs, M., Turunen, M., Koivusalo, H., Alakukku, L., Puustinen, M. 2018. Toimivat salaojitusmenetelmät
kasvintuotannossa (TOSKA), Jatkohanke. Raportti 2018. Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 33. 38 s.
[5] Warsta, L., Karvonen, T., Koivusalo, H., Paasonen-Kivekäs, M., Taskinen, A. 2013. Simulation of water balance in a clayey, subsurface drained agricultural field with threedimensional
FLUSH-model. Journal of Hydrology, 476, 395-409.