Maankäyttö ja vesitalouden hallinta muuttuvassa ympäristössä -webinaari: yhteenveto, esitykset ja posterit

Maankäyttö ja vesitalouden hallinta muuttuvassa ympäristössä -webinaari järjestettiin 1.10.2020. Webinaari on osa Salaojituksen Tukisäätiön Itämeri-sitoumusta, jossa säätiö on sitoutunut järjestämään seminaareja ja edistämään tiedonvaihtoa ja hyviä käytänteitä maaseudun vesitaloudesta, vesirakentamisesta ja ympäristökysymyksistä tavoitteenaan puhtaampi Itämeri. Koronavirus-pandemian vuoksi seminaari pidettiin webinaarina. Webinaarissa kysymyksiä saattoi esittää chatissa sekä hashtagien ja tweettien avulla. Verkostoituminen tapahtui tällä kertaa netin välityksellä. Webinaarin aiheen ajankohtaisuudesta kertoo se, että webinaarissa oli yli 400 osanottajaa monipuolisesti eri toimialoilta. Ilahduttavaa oli erityisen vilkas keskustelu chatissa.

Säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Gustav Rehnberg toi webinaarin avauksessa esiin toimintaympäristömme nopeat muutokset. Kuluvana vuonna erityisesti pandemia nosti esiin kotimaisen ruuantuotannon turvaamisen tärkeyden riskien hallinnassa ja kriisivalmiuteen varautumisessa. Ilmastonmuutos muuttaa ympäristöämme aiheuttaen ilmaston ääri-ilmiöitä kuten rankkasateita ja pitkiä kuivia kausia, joihin voidaan varautua maankäytön ja vesitalouden hallinnalla. EU-parlamentaarikko Elsi Katainen nosti esille avauspuheenvuorossaan poliittisen toimintaympäristön muutoksen.  EU:n ympäristöön kohdistuva lainsäädäntö tiukentuu. Elsi totesi, että Euroopan yhteisön 27:stä maasta Suomi on edelläkävijä ympäristöasioissa, ja että Suomen edustajien pitää huolehtia siitä, että Suomessa maanviljely, ruuantuotanto ja metsien kestävä käyttö eivät ole pois hiilivarannostamme vaan päinvastoin lisäävät sitä. Luken tutkimusprofessori Heikki Lehtonen esitti erilaisia mallinnettuja tulevaisuuskuvia Suomen maataloudelle. Ääritapauksia olivat Suomen peltopinta-alan pienentyminen radikaalisti vuoteen 2050 mennessä ja Suomen karjatalouden kasvaminen nettoviejäksi nykyisillä peltopinta-aloilla. Hän nosti esiin myös peltojen salaojituksen, joka lisää pellon tuottavuutta, mutta tuotannonlisäyksestä saatavan korvauksen tulisi olla niin suuri, että investointi olisi myös kannattava. MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin toi kattavasti uunituoreeseen kyselyyn perustuvan viljelijän näkökulman maataloudesta käytävään keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Hän totesi, että viljelijä tuottaa suomalaisille puhdasta ruokaa, turvaa omavaraisuuden ja viljelee maitaan kestävästi, mutta kokee joutuvansa syytettyjen penkille ilmastonmuutoksen aiheuttajana. BSAG:n suunnittelija ja Carbon Action hiiliviljelijä Eliisa Malin korosti, että juuri viljelijä toimillaan pystyy lisäämään maa hiilivarantoa ja on itseasiassa osa ratkaisua. Kuluttajille pitäisi välittää oikeaa tietoa, jotta he voisivat arvostaa ja valita ilmastoystävällisimmän vaihtoehdon. Neuvotteleva virkamies Ville Keskisarja MMM:stä kertoi maa- ja metsätalouden vesienhallinnan tavoitteista ja keinoista, joilla vesienhallinta sopeutetaan kestävästi muuttuvaan ilmastoon edistäen samalla hiilensidontaa ja vähentäen päästöjä. Nykyisin pyritään tarkastelemaan valuma-alueita kokonaisuuksina, jotta sekä tuotannolliset että ympäristöön kohdistuvat tavoitteet voidaan saavuttaa mahdollisimman hyvin. Ville esitti, että Suomi tulisi saada kuivatuksen mallimaasta vesienhallinnan mallimaaksi.

Lounaan jälkeen keskityttiin eri maankäyttömuotojen ympäristövaikutuksiin. SYKE:n erikoistutkija Sirkka Tattari kertoi vasta päättyneestä MetsäVesi -hankkeesta. Esityksessään hän painotti hyvän ympäristömuuttujia mittaavan koealueen tärkeyttä ympäristön tilan ja eri toimenpiteiden vasteiden seuraamisessa. Metsäalueilla mittausverkosto kattaa koko Suomen, mutta maatalousalueiden mittausverkosto on harva. Koealueita on aivan liian vähän ja niitä tulisi perustaa lisää erilaisille maalajeille kattaen tärkeimmät maanviljelysalueet. Oulun yliopiston apulaisprofessori Hannu Marttila kertoi turvemaiden päästöistä ja maankäytön muutoksien vaikutuksista turvealueilla kasvihuonekaasupäästöihin. Turvealueiden viljelystä luopuminen vähentää päästöjä aikaviipeellä, koska myös hylätyt pellot ovat merkittävä kasvihuonekaasujen lähde.  Ruukkiin Oulun eteläpuolelle on perustettu ohutturpeiselle pellolle kattava koekenttä, jossa mitataan säätösalaojitetuilla pelloilla viljelytoimien vaikutuksia vesistö- ja ilmastopäästöihin uudenaikaisilla mittaustekniikoilla. Tekniikan tohtori Heidi Salo Aalto-yliopistosta esitti ilmastonmuutosskenaarioihin ja mittausdataan perustuvalla mallinnuksella saatuja tuloksia säätösalaojituksen hyödyistä kuivina ja märkinä kesinä. Tulosten mukaan säätö tuo joustavuutta vesienhallintaan ehkäisemällä kuivuutta kuivina vuosina ja myös mahdollisuuden vähentää vesistökuormitusta. Heidi totesi, että ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa on tätä päivää, ei tulevaisuutta. Helsingin yliopiston tutkija Paavo Ojanen kertoi suometsäojituksista ja niiden vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen ja vesistökuormitukseen. Esityksessä oli erilaisia ratkaisuehdotuksia. Esimerkiksi, jos ennallistaisimme suopintavalutuskenttiä muutaman prosentin valuma-alueesta, vaikutus olisi merkittävä sekä vesiensuojelun että luonnon monimuotoisuuden edistämisen kannalta. Seminaarin päätti Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n uusi toiminnanjohtaja Minna Maasilta.

Webinaarin yhteydessä järjestetyssä virtuaalisessa posterisessiossa oli esillä 19 posteriesitystä ja hanketta. Postereissa esiteltiin tutkimustuloksia mm. hiilensidonnasta, maatalouden valumavesien hallinnasta ja tuotantosuunnan muutoksen vaikutuksista vesistökuormitukseen, turvemaiden viljelystä, ilmastonmuutokseen varautumisesta, salaojien ruostesaostumista, rakennekalkista, ravinnetaseista, mikromuoveista maatalousmaassa sekä maan kasvukunnon parantamisesta. Webinaarissa toivottiin uuden vastaavanlaisen webinaarin /seminaarin järjestämistä jatkossakin.

Seminaarista kootaan Vesitalous-lehden teemanumero 1/2021 ”Maakäyttö ja vesitalouden hallinta muuttuvassa ympäristössä”. Lehti ilmestyy vuoden 2021 alussa tammi-helmikuussa. Teemanumeron voi tilata ilmoittamalla postitustiedot osoitteeseen [email protected] otsikolla Vesitalous 1_2021.

Webinaarin esitykset

Webinaarin avaus, Gustav Rehnberg, Salaojituksen Tukisäätiö sr, videotallene

Avauspuheenvuoro: Muuttuva ympäristö, Elsi Katainen, EU-parlamentti, videotallene

Suomen maatalouden tulevaisuuskuvat, Heikki Lehtonen, Luke, pdf-esitys ja videotallenne

Viljelijä: ruuantuottaja ja huoltovarmuuden ylläpitäjä vai monimuotoisuuden ja ilmastonhillinnän edistäjä, Jyrki Wallin, MTK, pdf-esitys ja videotallenne

Maa- ja metsätalouden vesienhallinta, Ville Keskisarja, MMM, pdf-esitys ja videotallenne

Maan hiilivarannon lisäämisen keinot, Eliisa Malin, BSAG, pdf-esitys ja videotallenne

Maa- ja metsätalouden vesistökuormitus, Sirkka Tattari, SYKE, pdf-esitys ja videotallenne

Turvemaiden kestävä käyttö, Hannu Marttila, Oulun yliopisto, pdf-esitys ja videotallenne

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maan vesitalouden keinoin, Heidi Salo, Aalto-yliopisto, pdf-esitys ja videotallenne

Metsäojituksen ympäristövaikutukset, Paavo Ojanen, HY, pdf-esitys ja videotallenne

Webinaarin päättäminen, Minna Maasilta, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, videotallenne

Webinaarin posterit

Carbon Action posterit ja muut mm. vesitalouteen, ravinnekuormitukseen, mikromuovehin ja maan rakenteeseen liittyvät posterit